Murrosikä

Muuttuva ulkonäkö murrosiässä on herkkä asia.

Murrosiässä kehossa ja mielessä tapahtuu paljon muutoksia. Kehon muutokset alkavat usein ennen tunne-elämän kehittymistä. Hien ja ihon talin eritys vilkastuvat, iho alkaa rasvoittua ja näppylöitä voi ilmaantua.

Voit katsoa videon Murrosikä myös YouTubessa tästä linkistä.

Muuttunut keho ja ulkonäkö hämmentävät ja voivat saada olon epävarmaksi. Median ja sosiaalisen median kauneusihanteet voivat luoda paineita ulkonäöstä ja saada tuntemaan oman kehon jotenkin vääränlaiseksi. Kannattaa pitää mielessä, että kuvat mediassa ja sosiaalisessa mediassa ovat usein muokattuja eivätkä vastaa todellisuutta.

Jos murrosiän kehitykseen liittyvät asiat mietityttävät ja aiheuttavat huolta, on tuntemuksista hyvä jutella luotettavan aikuisen kanssa. Apuja ja neuvoja voi kysyä vaikka omalta vanhemmalta, joltain muulta lähiaikuiselta tai terveydenhoitajalta.

Voit katsoa videon Mitä murrosikäiselle pitäisi kertoa murrosiästä? myös YouTubessa.

Murrosiässä seksi ja seksuaalisuus alkavat usein kiinnostaa

Kehossa herää tuntemuksia sekä reaktioita ja mielessä pyörii asioita. Näiden kokemusten myötä omaan seksuaalisuuteen ja kehoon tutustutaan ja tullaan oman itsensä kanssa sinuiksi.

Myöhemmin ihmissuhteiden ja seurustelun kautta voi yhdessä tutustua toisen kehoon ja seksuaalisuuteen.

Lue ihmissuhteista ja seurustelusta Tietoa nuorille -osion Ihmissuhteet ja seurustelu -sivulta.

Murrosikä alkaa tyttötyypillisissä kehoissa yleensä noin 8–13-vuotiaana. Alkavan murrosiän merkkejä ovat rintojen aristaminen ja kasvu, häpykarvoitus, kasvupyrähdys, kehon muotojen muuttuminen ja kuukautisten alkaminen.

Lue tyttötyypillisestä kehosta ja tyttöjen murrosiästä Tyttötyypillinen keho -sivulta.

Poikatyypillisissä kehoissa murrosikä alkaa yleensä hieman myöhemmin kuin tyttötyypillisissä, noin 9–14-vuotiaana. Useimmiten murrosiän ensimmäinen merkki on kivesten kasvu.

Lue poikatyypillisestä kehosta ja poikien murrosiästä Poikatyypillinen keho -sivulta.

Murrosiän muutokset vaativat säännöllistä ja hyvää hygieniaa

Hyvä hygienia on säännöllistä hampaiden harjaamista, ihosta ja hiuksista huolehtimista sekä säännöllistä peseytymistä. Jos omasta puhtaudesta ei huolehdi, voi siitä aiheutua monenlaisia haittoja. Esimerkiksi pahaa makua ja hajua suussa, ikäviä hajuja iholla ja vaatteissa, kutinaa sekä ihon ja hiusten rasvoittumista ja hilseilyä.

Käsien puhtaudesta huolehtiminen estää bakteerien leviämistä. Kädet tulisi pestä saippualla aina ulkoa tultaessa, ennen ruokailua sekä vessassa käynnin jälkeen. Jos käsiä ei ole mahdollista pestä vedellä, kannattaa käyttää käsidesiä.

Hikoileminen sekä hien määrä ja haju ovat yksilöllisiä. Hien hajua voi ehkäistä peseytymällä riittävän usein sekä käyttämällä sopivaa deodoranttia. Ilman peseytymistä hiki tarttuu vaatteisiin, ja vaatteet alkavat vähitellen haista. Deodorantti kannattaa laittaa aina puhtaisiin kainaloihin, esimerkiksi illalla suihkun jälkeen.

Vaatteet ja petivaatteet tulisi vaihtaa ja pestä riittävän usein. Rankan ja hikisen urheilun jälkeen vaatteet olisi hyvä pestä joka kerta, etteivät hajut ehdi imeytyä kankaisiin.

Murrosikäisen on tärkeää huolehtia intiimihygieniasta päivittäin

Intiimihygienia, eli sukuelinten alueen puhtaudesta huolehtiminen, on myös tärkeä osa päivittäistä peseytymistä. Pesuun riittää pelkkä vesi tai apteekeista saatava intiimialueiden saippua.

Kun tytöillä alkaa kuukautiset, hyvään intiimihygieniaan kuuluu kuukautissuojan säännöllinen vaihtaminen. Pikkuhousunsuojia ei kannata käyttää säännöllisesti, koska ne ärsyttävät intiimialueiden limakalvoja ja luovat bakteereille ja hiivalle viihtyisät olosuhteet.

Päivitetty 27.11.2024