Älykäs teknologia – tyhmä kulutus?

Tekoäly (AI, artificial intelligence) on jo niin kiinteä osa arkea, ettemme usein huomaa, missä sitä käytämme. Käytät luultavasti tekoälyä silloin kun esimerkiksi opiskelet, haet tietoa tai kirjoitat, katsot videoita, käytät somea ja somefilttereitä, pelaat, shoppailet verkossa tai saat suoratoistopalvelussa ehdotuksia uudesta katsottavasta. Sosiaalisen median algoritmitkin ovat tekoälyä!

Tekoäly sanana antaa ymmärtää, että se olisi jotenkin älykäs, ihmisenkaltainen, mikä ei pidä paikkaansa. Tietokoneita ja ohjelmistoja kehitetään vain siten, että ne voisivat suorittaa ns. älykkäitä toimintoja, kuten päättelyä, ongelmanratkaisua tai kielen käsittelyä. Muista, että tekoäly toistaa vain oppimaansa ja sen vuoksi tieto voi olla myös väärää tai vinoutunutta. Tämä edellyttää käyttäjiltä kriittisyyttä.

Lähteenä janan energiankulutuksen määriin on käytetty pääosin Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Pilkku -verkkolehden artikkelia Generatiivisen tekoälyn ympäristövaikutukset ja niiden huomioiminen omassa käytössä.

Jokainen tekoälymalli ei ole vain “tuolla jossain verkossa”, vaan toimii suurissa datakeskuksissa, millä on vaikutusta ympäristöön ja energiankulutukseen. Generatiivinen tekoäly ja suuret kielimallit (esim. ChatGPT) vievät valtavasti energiaa, mikä kuluu sen käyttämisestä ja kielimallien kouluttamisesta.

Datakeskukset ovat täynnä tehokkaita tietokoneita, joiden pyörittäminen kuluttaa suunnattoman määrän energiaa. Tämä energia voidaan myös tuottaa fossiilisilla polttoaineilla, mikä puolestaan aiheuttaa isoja päästöjä. Lisäksi datakeskusten serverien jäähdyttäminen edellyttää valtavan paljon vettä, vaikka energia tuotettaisiinkin uusiutuvalla energialla.

Toisaalta tekoäly voi olla myös tärkeä osa ympäristöongelmien ratkaisua. Sitä hyödyntämällä voi esimerkiksi optimoida energiankulutusta, parantaa sääennusteita tai oppia ilmastodatasta. Miten tätä hyödynnetään tulevaisuudessa jää nähtäväksi!

Mitä voit tehdä?

Tuletko ajatelleeksi, miten paljon käyttämäsi teknologia vie energiaa? Varmasti monet ovat heränneet viimeistäänkin korkeiden sähkön hintojen kautta pohtimaan omaa energiankäyttöään. Mutta tiedätkö, kuinka paljon esimerkiksi kuvan generointi tai yksittäinen tekoälykysely vie energiaa?

Tiesitkö, että yksi ChatGPT-kysely kuluttaa viidestä 10 kertaa enemmän energiaa kuin yksi google-haku? Tai tekoälykuvan tekeminen puolestaan voi viedä saman verran energiaa kuin puhelimen lataaminen täyteen.

Yksittäinen ihminen voi tehdä paljonkin, vaikka keskeisimpänä ovat tietysti palveluntarjoajien ja lainsäätäjien vastuut ja konkreettiset teot ympäristövaikutusten huomioimiseksi. Voit vaikuttaa esimerkiksi äänestämällä päättäjiä, joille nämä asiat ovat tärkeitä. Huomioi myös, että pienetkin, ympäristön kannalta positiiviset muutokset yksilön toiminnassa ovat suuria, jos ne kertautuvat miljoonien käyttäjien mittakaavassa.

Käytä tekoälyä fiksusti ja harkiten ja pohdi ennen kaikkea, mihin oikeasti tarvitsen tekoälyä. Joskus yksinkertaisempi teknologia toimii paremmin, ja samalla säästät myös luontoa. Älä siis kysy yksinkertaista kysymystä tekoälyltä, vaan käytä perinteistä hakukonetta, mikä vie 10 kertaa vähemmän energiaa. Suosi myös sitä, että luot tekstiä kuvien sijaan.

Lisäksi voit rajata aikaa, jonka vietät videoiden, sosiaalisen median tai pelien parissa, sillä videokuva kuluttaa paljon energiaa. Tällä on vaikutusta myös muuten ajankäyttöösi ja aivojesi hyvinvointiin ruutuajan vähentyessä. Osta harkiten uusia digilaitteita, suosi laajakaistayhteyttä, ja pidä laitteet pois päältä, kun et niitä tarvitse.

Minkä konkreettisen teon ajattelit ottaa listalta käyttöön?

Kirjoittaja: Ohjaajat, Nuorten tieto- ja neuvontapalvelu