Tämä juttu käsittelee aihetta, miten nuori voi oikeasti vaikuttaa. (Ja ei, pelkkä anonyymi lappu laatikossa ei ole ainoa keino.)
Olet ehkä kuullut väitteen: “Ei nuorten mielipiteillä ole mitään väliä.”
Spoiler: se on yhtä totta kuin se, että kouluruoka maistuu paremmalta, jos sitä katsoo vihaisesti.
Totuus on, että nuorten ääni vaikuttaa. Ongelma on usein se, ettei viesti siitä, missä ja miten nuoret voivat oikeasti olla mukana päättämässä asioista, tunnu löytävän perille oikeisiin paikkoihin. Tässä siis rehellinen, helposti sulateltava ja hieman sarkastinen katsaus siihen, missä voit vaikuttaa, jos olet abauttiarallaa 13–20-vuotias ja haluat enemmän kuin vain mumista mielipiteesi Discordissa.
Esimerkki 1: nuorisovaltuusto. Se on paikka, jossa nuorten ääni ei katoa mustaan aukkoon.
Ja almost every kunnalla on nuorisovaltuusto (nuva).
Siellä nuoret:
- vaikuttavat kunnan päätöksentekoon
- antavat lausuntoja (eli kertovat päättäjille mikä idea on hyvä ja mikä täyttä kaurapuuroa)
- järjestävät tapahtumia
- nostavat esille nuorten arjen asioita
Tämä ei ole mikään höpökerho. Nuorisovaltuustoilla on ihan oikeasti virallinen asema, ja päättäjät vähän pakostakin joutuvat kuuntelemaan sitä. (Usein ne myös oikeasti haluaakin kuunnella, eipä sillä.)
Jos siis haluat vaikuttaa kaupunkiin, harrastuspaikkoihin, julkiseen liikenteeseen tai siihen, miksi nuorisotilat sulkeutuvat aina silloin kun nuoret ovat hereillä – nuorisovaltuusto on ykköspaikka.
Esimerkki 2: oppilaskunta, oppilaskunnan hallitus. Se ei ole vain kioskivuoroja varten.
Oppilaskunta voi vaikuttaa:
- koulun käytäntöihin ja järjestyssääntöihin
- hyvinvointiin
- tapahtumiin
- kouluviihtyvyyteen
Ja kyllä, myös siihen miksi koulun vessat tuntuvat olevan aina joko rikki tai mystisesti pois käytöstä. Oppilaskunnassa toimiminen ei vaadi supervoimia. Riittää, että ilmaannut paikalle, kerrot mielipiteesi ja olet valmis tekemään edes vähän jotain sen eteen.
Esimerkki 3: Vaikuttajaryhmät ja pop up-työpajat. Nämä on hyviä, kun haluat kertoa suoraan aikuisille, mitä mieltä olet.
Monissa kunnissa on erilaisia nuorten osallisuus- tai vaikuttajaryhmiä, projekteja, foorumeita ja työpajoja, joissa nuoret pääsevät sanomaan suoraan päättäjille tai virkamiehille, mikä toimii ja mikä ei.
Esimerkiksi:
- nuorten foorumit
- keskustelutilaisuudet päättäjien kanssa
- kuntien kehittämistyöpajat
- turvallisuuskyselyt ja ryhmät
- hyvinvointialueen nuorten raadit
Näissäkin paikoissa aikuiset oikeasti haluavat kuulla nuoria, koska ilman teitä he joutuisivat arvaamaan, mitä nuoret tarvitsevat. (Ja ne arvaukset…. ei ne aina vaan osu.)
Esimerkki 4: Some. Kyllä, myös sillä on vaikutusta.
Olet ehkä huomannut, että TikTokissa, Instagramissa ja Snapchatissa voi syntyä keskusteluja, jotka leviävät laajemmin kuin koulun viimeisin draama.
Somen kautta voi:
- nostaa esiin epäkohtia
- kerätä porukkaa jonkin hyvän asian taakse
- vaikuttaa keskusteluun
- saada median huomion
Ei tarvitse olla ”somevaikuttaja”. Tarvitset vain ajatuksen, jonka haluat sanoa ääneen – ja vähän rohkeutta tehdä se julkisesti (tai tehdä se nimettömästi, jos aihe on vaikea). Tässä kohtaa kannattaa kuitenkin pysähtyä hetkeksi ja tarkistaa, onko asia, josta haluat sanoa ääneen fakta, mielipide vai jotain vähän höttöistä musta tuntuu -juttua. Mieti, millä pohjalla haluat edetä.
Mutta miksi vaivautua?
Hyvä kysymys. Varsinkin jos kaikki tuntuu hitaalta, tylsältä ja aikuiset ovat välillä yhtä vastaanottavaisia kuin tiiliseinä.
Mikään ei kuitenkaan muutu, jos kukaan ei sano, mitä pitäisi muuttaa.
Nuorten ääni ei ole “vähemmän tärkeä” kuin aikuisten. Sitä vain kuulee vähemmän, jos kukaan ei tuo sitä esille. Ja jos kukaan muu ei sano ääneen, mitä ajattelee, ehkä juuri sinä olet se tyyppi, joka saa muut liikkeelle.
Näin voi siis vaikuttaa. Ja eihän tässä ole lähimainkaan kaikki vaikuttamisen mahdollisuudet. Jatketaan tästä seuraavalla kerralla, pureskellaan eka nämä esimerkit ja otetaan vaikka oikeasti käyttöön.
Meanwhile: katso nuortenoulu.fi/osallistu-ja-vaikuta. Siellä on paljon asiaa vaikuttamisesta.
