Marraskuussa vietetään Lapsen oikeuksien viikkoa, jolloin nostetaan esiin lasten ja nuorten ääntä ja oikeuksia. Vuonna 2025 viikon teemana on “Jokaisella lapsella on oikeus kuulua”. Se tarkoittaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus olla osa itselle tärkeää porukkaa ja ympäröivää yhteiskuntaa, ja jokaisella on oikeus tulla kuulluksi omana itsenään.
Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 17.–23.11.2025. Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää juhlitaan 20.11. Silloin liput nousevat salkoihin lasten ja nuorten kunniaksi ympäri Suomen.
Miksi kuuluminen ja kuulluksi tuleminen ovat niin tärkeitä?
YK:n Lapsen oikeuksien sopimus takaa jokaiselle alle 18-vuotiaalle oikeuden ilmaista mielipiteensä ja tulla kuulluksi omissa asioissaan. Silti Lapsen oikeuksien keskuksen vuonna 2024 tekemän kyselyn mukaan vain puolet Suomessa asuvista lapsista ja nuorista kokee, että heidän mielipidettään kysytään riittävästi.
Kuulluksi tuleminen ei ole pelkästään sitä, että aikuiset kysyvät mielipidettäsi. Kuulluksi tuleminen on sitä, että aikuiset kuuntelevat tärkeän asiasi ja pyrkivät myös vaikuttamaan omilla keinoillaan sen toteutumiseen. Kun nuoret pääsevät vaikuttamaan esimerkiksi koulun sääntöihin, nuorisotilan toimintaan tai oman kaupungin tapahtumiin, heidän ideansa tulevat näkyviksi ja muuttavat muidenkin nuorten elintilaa.
Jokaisella lapsella on oikeus kuulua
Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus tuntea kuuluvansa osaksi jotakin itselleen tärkeää ryhmää, esimerkiksi perheessä, koulussa, kaveriporukassa, harrastuksessa tai muussa ryhmässä. Samalla se tarkoittaa sitä, että aikuisten tulee kuunnella aidosti, mitä lapset ja nuoret ajattelevat. Kuulluksi tuleminen ei ole vain kysymysten esittämistä. Kuulluksi tuleminen on myös sitä, että palautetta oikeasti käytetään lasten ja nuorten elinolojen parantamiseen. Kun lapset ja nuoret pääsevät mukaan suunnittelemaan ja päättämään arkielämänsä tärkeistä asioista, he oppivat, että mielipiteillä on merkitystä.
Mitä sinä ajattelet?
Milloin sinusta viimeksi tuntui siltä, että mielipiteesi vaikutti johonkin sinulle tärkeään asiaan? Mistä tiedät, että sinua on kuultu? Miltä se tuntui?
Lapsen oikeuksien kansainvälinen sopimus
Ihan jokainen lapsi ja nuori on tärkeä ja arvokas! Siksi on olemassa erityinen sopimus, joka suojelee lasten ja nuorten oikeuksia. Sopimuksen tarkoituksena on varmistaa, että jokainen lapsi saa elää turvallista ja onnellista elämää. Tämä sopimus on YK:n lapsen oikeuksien sopimus.
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tavoitteena on turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle oikeus hyvään elämään. Sopimus tuli Suomessa voimaan vuonna 1991, ja se koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria. Sopimuksen tarkoituksena on varmistaa, että jokainen lapsi saa tarvitsemaansa tukea, mahdollisuuden oppia ja kasvaa kannustavassa ympäristössä.
-
1. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.
2. Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle yhdenvertaisesti. Lasta ei saa syrjiä mistään syystä.
3. Aikuiset tekevät monia lasten elämään vaikuttavia päätöksiä. Heidän täytyy aina selvittää, mikä on lapsen kannalta parasta.
4. Valtion täytyy pitää huolta siitä, että tämä sopimus toteutuu lasten elämässä. Lapsille kuuluvat kaikki tähän sopimukseen kirjatut oikeudet.
5. Vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus neuvoa ja ohjata lasta käyttämään tähän sopimukseen kirjattuja oikeuksia. Valtion pitää kunnioittaa tätä vanhempien oikeutta.
6. Lapsella on oikeus elämään. Valtion täytyy taata, että lapset saavat kasvaa ja kehittyä mahdollisimman hyvissä oloissa.
7. Lapsella on oikeus saada nimi heti syntymän jälkeen. Lapsella on oikeus saada kotimaa ja olla sen kansalainen. Jos on mahdollista, lapsella on oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidossaan.
8. Lapsella on oikeus säilyttää oma nimensä ja kansalaisuutensa sekä suhteet sukulaisiinsa eikä niihin saa puuttua laittomasti.
9. Lapsella on oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos he pystyvät huolehtimaan lapsesta. Lapsella on oikeus pitää yhteyttää vanhempiinsa, jos lapsi ei asu vanhempiensa kanssa. Yhteyden pitäminen vanhempiin voidaan estää, jos yhteydenpito vahingoittaa lasta.
10. Joskus lapsi ja hänen vanhempansa voivat joutua eri maihin. Silloin valtion täytyy yrittää palauttaa heidät toistensa luokse mahdollisimman pian.
11. Valtion täytyy estää se, että aikuiset kuljettavat lapsia ilman lupaa maasta toiseen.
12. Lapsella on oikeus sanoa mielipiteensä asioista, jotka koskevat häntä itseään. Aikuisten täytyy selvittää lasten mielipide
ennen kuin he tekevät lapsia koskevia päätöksiä. Lapsen mielipide tulee ottaa huomioon päätöksissä hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Aikuisten täytyy perustella päätökset lapselle niin, että hän ymmärtää ne.13. Lapsella on oikeus sanoa vapaasti mielipiteensä ja kertoa mielipiteistään muille. Mielipiteillä ei saa kuitenkaan loukata toisia ihmisiä.
14. Lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnonja uskonnonvapauteen. Vanhempien lapselle antamaa ohjausta tämän oikeuden käyttämisessä on kunnioitettava.
15. Lapsella on oikeus liittyä yhdistyksiin ja toimia niissä. Lapsilla on oikeus kokoontua rauhanomaisesti.
16. Lapsella on oikeus yksityisyyteen. Lapsen yksityisyyteen, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon ei saa puuttua mielivaltaisesti tai laittomasti.
17. Lapsella on oikeus saada tietoa ja seurata tiedotusvälineitä monipuolisesti. Aikuisten täytyy suojella lasta tiedolta, joka vahingoittaa häntä.
18. Lapsen vanhemmilla on yhdessä vastuu lapsen kasvatuksesta ja huolenpidosta. Heidän tulee toimia lapsen parhaaksi. Valtion ja kuntien täytyy tukea vanhempia ja lapsen muita huoltajia tässä tehtävässä.
19. Aikuisten täytyy suojella lasta kaikelta väkivallalta ja huonolta kohtelulta. Lasta ei saa satuttaa millään tavalla. Kukaan ei saa kohdella lasta välinpitämättömästi tai käyttää lasta hyväkseen.
20. Jos lapsi ei voi asua vanhempiensa kanssa, lapsella on oikeus erityiseen suojeluun ja tukeen. Hän voi silloin asua esimerkiksi toisessa perheessä tai lastensuojelulaitoksessa. Lapsi voi palata vanhempien luo, jos se on lapselle hyväksi. Lapsen asuinpaikan ja kodin vaihtamista moneen kertaan pitää välttää.
21. Jos lapsen vanhemmat kuolevat tai eivät pysty huolehtimaan hänestä ja valtio sallii adoption, voi lapsi saada pysyvästi uuden perheen adoption avulla. Lapsen edun tulee olla adoptiossa ratkaiseva.
22. Toisesta maasta pakolaisena maahan tulleella lapsella on oikeus saada tarvitsemaansa huolenpitoa.
23. Vammaisen lapsen pitää saada parasta mahdollista hoitoa ja apua, joka edistää hänen ihmisarvoaan, itseluottamustaan ja osallistumistaan yhteisön toimintaan. Vammaista lasta pitää tukea niin, että hän voi käydä koulussa ja harrastuksissa.
24. Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä. Lapsella on oikeus saada hoitoa ja apua, jos hän sairastuu. Lapsella on oikeus päästä lääkäriin. Myös vauvaa odottavien äitien terveydestä pitää huolehtia.
25. Jos lapsi ei voi asua omien vanhempiensa luona, muiden aikuisten täytyy hoitaa lasta hyvin. Lastensuojelun työntekijöiden tulee tietyin väliajoin tarkistaa, voiko lapsi palata vanhempiensa luokse.
26. Lapsilla ja vanhemmilla on oikeus tarvittaessa saada valtiolta apua raha-asioissa.
27. Lapselle pitää turvata koti, ruokaa ja riittävästi vaatteita. Valtion ja kuntien pitää auttaa vanhempia niin, että lapsella on kaikin puolin hyvät olot kasvaa ja kehittyä.
28. Lapsella on oikeus käydä koulua. Peruskoulun täytyy olla ilmainen. Sääntöjen ja kasvatuksen koulussa pitää olla reiluja. Valtion täytyy tarjota mahdollisimman monelle lapselle tilaisuus jatkaa opiskelua peruskoulun jälkeen.
29. Koulun täytyy kehittää lapsen taitoja. Sen täytyy kehittää lapsen äidinkieltä sekä antaa tietoa lapsen omasta ja muiden maiden kulttuureista. Koulussa tulee kertoa lasten ja muiden ihmisten oikeuksista. Koulussa lapset oppivat, mitä monikulttuurisuus, ympäristönsuojelu sekä sukupuolten tasa-arvo tarkoittavat.
30. Vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus omaan kulttuuriinsa ja kieleensä. Hänellä on oikeus harjoittaa uskontoaan yhdessä muiden ryhmän jäsenten kanssa.
31. Lapsella on oikeus levätä, leikkiä ja viettää vapaa-aikaa. Lapsella on oikeus tutustua taiteeseen ja kulttuuriin.
32. Lapsi ei saa tehdä sellaista työtä, joka vahingoittaa hänen terveyttään tai haittaa hänen koulunkäyntiään.
33. Aikuisten täytyy suojella lasta huumeilta.
34. Aikuisten täytyy suojella lasta seksuaaliselta häirinnältä. Kukaan ei saa houkutella tai pakottaa lasta seksiin.
35. Valtioiden täytyy estää lapsikauppa. Lapsikauppa tarkoittaa, että joku ryöstää lapsen hänen vanhemmiltaan ja myy hänet
toiselle ihmiselle. Lapsikauppa on rikos.36. Aikuisten täytyy suojella lasta kaikenlaiselta huonolta kohtelulta.
37. Lasta ei saa rangaista julmalla tavalla tai kiduttaa. Kukaan ei saa väheksyä lapsen oikeuksia. Lasta ei saa laittaa vankilaan eikä hänen vapauttaan saa rajoittaa, jos muita vaihtoehtoja on olemassa. Jos lapsi kuitenkin pidätetään tai vangitaan, hänestä täytyy huolehtia siellä hyvin. Lapsi ei saa olla pidätettynä pitkään.
38. Lasta ei saa ottaa armeijaan tai sotimaan. Aikuisten täytyy suojella lapsia sodassa.
39. Valtion täytyy auttaa lasta, jos lasta on kohdeltu väärin.
40. Vaikka lapsi olisi rikkonut lakia tai lasta epäiltäisiin siitä, häntä täytyy kohdella hyvin ja oikeudenmukaisesti.
41. Jonkin valtion laki voi olla lapselle parempi kuin tämä sopimus. Silloin ihmisten täytyy noudattaa maan omaa lakia.
42. Valtion täytyy huolehtia siitä, että kaikki sen asukkaat tietävät, mitkä ovat lapsen oikeudet.
43. YK:n lapsen oikeuksien komitea valvoo, että valtiot noudattavat tätä sopimusta.
44.–54. Nämä kohdat kertovat siitä, kuinka pitkään sopimus on voimassa ja miten valtiot
noudattavat sopimusta.
Mitä sinä ajattelet?
Missä asiassa sinä haluaisit tulla kuulluksi omassa luokassasi, koulussasi, harrastuksessasi tai asuinalueellasi? Mikä osallistumisen tapa olisi sinulle sopiva?
Artikkelin on koonnut nuorten tieto- ja neuvontapalvelu.
