Kestävä kehitys

Maapallon tulee kestää sukupolvilta seuraaville.

Jokainen voi vaikuttaa siihen, millaiseen kuntoon planeetta jäljiltämme jää. Kestävä kehitys jakaantuu kolmeen alueeseen: ekologiseen, taloudelliseen sekä sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen.

Kestävä kehitys tarkoittaa maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa muutosta, jolla turvataan sekä nykyisten että tulevien sukupolvien elämisen mahdollisuudet. Kestävän kehityksen periaatteen mukaan päätöksenteossa ja toiminnassa huomioidaan tasavertaisesti ympäristö, ihminen ja talous. Luonnon kestokyvyllä on rajansa.

Maailmanlaajuisesti kestävän kehityksen tärkeitä kysymyksiä ovat esimerkiksi liikakansoittuminen ja ilmastonmuutos.

Yhden ihmisen ei ole tarkoitus kantaa vastuuta koko maailman pelastamisesta

Kestävämpään kehitykseen tulee pyrkiä valtioiden tasolla. Suomi on menestynyt kansainvälisissä kestävän kehityksen vertailuissa hyvin. Tämä vaatii kuitenkin yhteisiä talkoita niin kunta-, työpaikka- kuin yksilötasollakin. Jokainen voi tehdä oman osansa ja olla esimerkkinä muille.

Esimerkiksi Kirkon ulkomaanavun nuorisoverkosto Changemaker toimii globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta rauhaa, ihmisoikeuksia ja luontoa koskevissa asioissa. Changemaker-verkosto on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja elämänkatsomuksellisesti avoin. Toimintaan voi osallistua esimerkiksi koulutusten tai kampanjoiden kautta.

Kierrätys on tavaroiden ja materiaalien uusiokäyttöä

Kierrätyksen tarkoituksena on säästää luontoa, sillä uusien tavaroiden tuottaminen markkinoille kuluttaa energiaa ja raaka-aineita.

Elektroniikka sekä vaate- ja sisustusmuoti vaihtuvat koko ajan. Itselle tarpeettomat tavarat kannattaa laittaa kaatopaikan sijasta kiertoon, sillä yhden roska voi olla toisen aarre. Tavaroita kannattaa kierrättää ja lainailla kavereiden kanssa, sekä myydä kirpputoreilla.

Tutustu Oulun kirpputoreihin Kirpputorit Oulussa -välilehdeltä.

Kekseliäisyyttä käyttämällä vanhasta saa tehtyä jotain uutta. Vanhoista farkuista voi tehdä esimerkiksi uuden laukun ja pienistä rikkoutuneista tavaroista koruja.

Kestävä kehitys on luonnosta ja toisista ihmisistä huolehtimista

Sosiaalisesti kestävässä yhteiskunnassa kansalaiset pystyvät vaikuttamaan heitä koskevaan päätöksentekoon ja ovat turvassa syrjäytymiseltä. Hyvinvoinnin edellytysten, kuten riittävän ravinnon ja terveydenhuollon, on oltava taattuja nyt ja tulevaisuudessa.

Maailmanlaajuisia sosiaalisen kestävyyden haasteita ovat jatkuva väestönkasvu, köyhyys, ruoka- ja terveydenhuolto, sukupuolten välinen epätasa-arvo sekä koulutuksen järjestäminen. Kansainvälisellä yhteistyöllä pyritään vastaamaan näihin haasteisiin.

Suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman suurimpia

Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan ilmastokuormaa, joka syntyy tuotteen, toiminnan tai palvelun takia. Ilmastokuormitus lisää kasvihuonekaasuja ja aiheuttaa ilmastonmuutosta. Jokaisen kuluttajan tekemän päätöksen vaikutus on laskettavissa sen mukaan, paljonko päästöjä siitä syntyy.

Lähes kaikelle toiminnalle on laskettavissa hiilijalanjälki. Esimerkiksi ruoka, sähkölasku ja liikkuminen tuottavat päästöjä. Hiilijalanjälki ilmoitetaan kilogrammoina. Ekologinen jalanjälki taas ilmoitetaan pinta-alana: montako maapalloa tarvittaisiin, jos kaikki eläisivät kuten minä?

Ympäristönsuojelun tarkoituksena on estää ympäristön saastuminen ja säilyttää hyvä ympäristön tila

Suojelutyötä voivat tehdä kaikki. Myös kunnilla ja valtiolla on velvollisuus huolehtia ympäristön tilasta esimerkiksi lainsäädännöllä. Jokainen haluaa elää puhtaassa ympäristössä, joka alkaa heti omalta kotiportaalta. Siihen eivät kuulu maassa lojuvat roskat, rikotut pullot tai ojaan hylätyt rikkinäiset polkupyörät. Tärkeintä on huolehtia siitä, ettei omilla toimillaan aiheuta ympäristön roskaantumista.

Kestävä kehitys ja arjen valinnat

Yhden ihmisen ei ole tarkoitus kantaa vastuuta koko maailman pelastamisesta, mutta pienilläkin asioilla jokainen voi vaikuttaa.

Päivitetty 4.6.2024