Mielen hyvinvointi

Elämä on mielekästä, kun mieli voi hyvin.

Fyysisen terveyden lisäksi on tärkeää huolehtia myös psyykkisestä terveydestä, eli mielen hyvinvoinnista. Mielen hyvinvointiin kuuluu esimerkiksi kokemus siitä, että oma elämä on mielekästä ja mukavaa. Mielen hyvinvointiin sisältyy lisäksi jaksaminen, tunteiden sopiva hallinta sekä innokkuus ja kiinnostuneisuus omaan elämään ja muihin ihmisiin. Kun mielesi voi hyvin, jaksat opiskella tai käydä töissä, harrastaa, olla ihmissuhteissa sekä nauttia vapaa-ajasta.

Ole hyvä ja hyväksy evästeet, jotta voit nähdä tämän sisällön

Voit katsoa videon Mielen hyvinvointi myös YouTubessa tästä linkistä.

Itsetunto ja minäkuva

Itsetunto ja minäkuva vaikuttavat kokonaisvaltaisesti elämänhallintaan, stressinsietokykyyn, tunteisiin ja myös mielialan vaihteluun. Myönteinen minäkuva saa katsomaan muitakin asioita myönteisesti, eivätkä haasteet vaikuta läheskään niin vaikeilta. Kielteinen minäkuva saa välttelemään uusia asioita ja epäonnistuminen on asia, jota pelätään. Myönteinen minäkuva auttaa näkemään epäonnistumisen tilaisuutena oppia ja kehittyä.

Lue lisää itsetunnosta Itsetunto ja minäkuva -sivulta.

Matala mieliala ja masennus

Jos alakuloisuus ei hellitä, kannattaa kääntyä terveysalan ammattilaisen puoleen. Silloin ikävät ajatukset voivat painaa jatkuvasti mieltä ja voi tuntua, ettei jaksa suoriutua päivittäisistä askareista.

Surullinen mieliala ja alakuloisuus ovat luonnollisia reaktioita ikäviin tapahtumiin ja kokemuksiin. Omista tunteista ja murheista on tärkeää jutella jonkun kanssa, koska yksin murehtiminen ei yleensä ratkaise tai paranna tilannetta. Luotettava ulkopuolinen kuuntelija näkee tilanteen usein selkeämmin ja voi tarjota neuvoja ja tukea.

Alkoholi tai päihteet eivät ole hyvä tapa hoitaa omaa mielialaa. Useimmat päihteet vain pahentavat oloa viimeistään seuraavana päivänä.

Stressi

Stressaantuessa kokee, ettei arkea pysty hallitsemaan eikä suoriutumaan siitä riittävällä tavalla. Stressin kokemukseen vaikuttaa se, kuinka paineita aiheuttavia tilanteita ja asioita osaa käsitellä. Stressiä voi oppia käsittelemään ja hallitsemaan.

Stressiä tulee helposti kiireestä, koulu- tai työongelmista, perhesuhteiden vaikeuksista, ikävästä elinympäristöstä ja suurista äkillisistä elämänmuutoksista.

Lyhytaikainen stressi ei ole vaarallista, ja se voi jopa parantaa haasteista suoriutumista. Jos kuitenkin tuntuu, että et pysty hallitsemaan stressiä, kannattaa asiasta kertoa ystävälle, vanhemmille, lähipiirille tai terveydenhuollon ammattilaiselle.

Tavallisimpia stressin henkisiä oireita:

Jännittyneisyys
Itkuisuus
Aggressio
Ärtymys
Levottomuus
Muistiongelmat
Unihäiriöt
Vaikeus tehdä päätöksiä

Tavallisimpia stressin fyysisiä oireita:

Päänsärky tai muut kehon kivut
Huimaus
Sydämentykytys
Vatsavaivat
Tihentynyt virtsaamistarve
Hikoilu
Flunssakierre
Selkävaivat

Hyviä keinoja stressin taltuttamiseen:

Huolehdi riittävästä unensaannista.
Syö hyvin ja monipuolisesti.
Harrasta liikuntaa ja ulkoile päivittäin.
Keskity olennaiseen ja hoida tehtäviä ja asioita yksitellen.
Keskity niihin asioihin, joihin voit oikeasti vaikuttaa.
Puutu mahdollisuuksien mukaan epäkohtiin ja asioihin, joita voit muuttaa.
Varaa aikaa mielekkääseen tekemiseen ja rentoutumiseen.
Tee asioita, jotka tuovat sinulle hyvän mielen.
Kerro tarvittaessa huolistasi jollekin.
Tarkkaile päihteidenkäyttöäsi.
Hoida ja pidä yllä ihmissuhteitasi.
Muista, että voit itse lisätä positiivisuutta ja hyvää mieltä elämääsi tekemällä hyviä asioita muille.
Muista huumorin ja naurun tärkeys.

Kaikki tunteet ovat tärkeitä, eikä niitä kannata yrittää tukahduttaa.

Kaikenlaiset tunteet kuuluvat elämään. Tunteita tulee ja menee. Tunteet vaikuttavat mielialaan, käytökseen ja oloon. Erilaiset tunteet voivat nousta pintaan yllättäen ja päivän aikana ehtii kokea monen monta erilaista tunnetta. Kaikki tunteet ovat sallittuja, eikä ole olemassa vääriä tunteita.

Tunteita on hyvä oppia tunnistamaan ja käsittelemään, jotta ne eivät hallitse elämää

Tunteiden käsittelyssä paras apu on usein puhuminen. Vaikeneminen, mököttäminen tai asioiden vatvominen harvoin ratkaisevat mitään. Hyvistä ja huonoista tunteista kannattaa puhua.

Puhumalla oma olo voi keventyä ja keskustelukumppanilta voi saada uusia näkökulmia asioihin. Parhaimman tavan käsitellä tunteitaan voi löytää vain kokeilemalla erilaisia keinoja. Tunteita voi purkaa ja käsitellä esimerkiksi puhumalla, urheilemalla, musiikin tai kuvataiteen keinoin.

Tunnetaidot

Ohita upotus: Katso YouTube-video tunnetaidoista.

Ole hyvä ja hyväksy evästeet, jotta voit nähdä tämän sisällön

Voit katsoa videon Tunnetaidot myös YouTubessa tästä linkistä.

Tunne on eri asia kuin teko

Usein omaa toimintaa perustellaan tunteiden kautta. ”Sanoin rumasti ja huusin, koska olin tosi vihainen.” Riitatilanteissa on normaalia olla vihainen ja kiukkuinen, mutta vahvat tunteet eivät oikeuta tekoja, esimerkiksi toisen haukkumista.

Ennen vaikean asian tai riidan käsittelyä olisi hyvä purkaa itse tunteitaan, vaikka käymällä ulkoilemassa. Toiselle osapuolelle on myös hyvä kertoa tästä, ettei hän luule käytöstä mököttämiseksi. Tunteita kannattaa pyrkiä käsittelemään, ettei tee tunnepuuskan vallassa asioita, joita katuu myöhemmin.

Tunteita opitaan tunnistamaan ja käsittelemään koko elämän ajan

Mitä paremmin itse tunnistaa omia tunteitaan ja oppii käsittelemään niitä, sitä paremmin voi. Tunteita käsiteltäessä on tärkeää pysähtyä ja miettiä, mikä saa minut tuntemaan näin.

Miten voisin järkevällä tavalla ilmaista tunteitani loukkaamatta toista? Mihin voisin hyvällä tavalla purkaa tunteitani? Tunne on aina tunne. Järki ja teot ovat eri asia. Kun tunteitaan käsittelee, pystyy myös paremmin hallitsemaan tekojaan.

Päivitetty 20.5.2024
Elämänhallinta auttaa selviämään vastoinkäymisistä, stressistä ja kiireestä.

Elämänhallinta on henkisiä voimavaroja, taitoa sopeutua muutoksiin, uskoa omiin kykyihinsä ja kykyä nähdä elämä mielekkäänä. Elämänhallinta on tunne siitä, että itse ohjaa elämänsä kulkua ja pystyy vaikuttamaan itseä koskeviin päätöksiin.

Mielekäs arki

Ohita upotus: Katso YouTube-video mielekkäästä arjesta.

Ole hyvä ja hyväksy evästeet, jotta voit nähdä tämän sisällön

Voit katsoa videon Mielekäs arki myös YouTubessa tästä linkistä.

Koko elämää ja kaikkia päätöksiä ei voi hallita täysin

Hyvä elämänhallinta tarkoittaa, että terveys, mieliala, elämäntavat, ihmissuhteet sekä käsitys omasta itsestä ovat suurin piirtein tasapainossa. Elämä on täynnä yllätyksiä, eivätkä kaikki suunnitelmat aina toteudu. Yllätyksiin ja suunnitelmien muutoksiin on kuitenkin helpompi suhtautua, kun kokee pystyvänsä tekemään valintoja ja päätöksiä.

Elämänhallinta kehittyy koko ajan ja saa isomman roolin täysi-ikäisyyden myötä

Lapsuudessa ja nuoruudessa vanhemmat ovat vastuussa lapsensa hyvinvoinnista ja elinolosuhteista. Heillä on oikeus ja velvollisuus tehdä lapsen tai nuoren puolesta tärkeitä päätöksiä. Kun elää osana perhettä, kaikkiin päätöksiin, kuten asuinpaikkakuntaan tai koulun sijaintiin, ei voi itse vaikuttaa.

Elämää ei pidä suorittaa muiden toiveiden mukaisesti

Omaan kokemukseen elämänhallinnasta vaikuttaa se, miten itse suhtautuu elämään ja kaikkiin sen myllerryksiin. Joskus on hyvä pysähtyä pohtimaan omaa elämänasennettaan, eli suhtautumistaan muutoksiin ja omaan elämäänsä.

Itselle merkityksellisiä ja tärkeitä asioita pitää vaalia. On tärkeää, että oppii erottamaan omia tarpeitaan ja toivomuksiaan muiden vaatimuksista. Omaa elämää kannattaa elää juuri sillä tavalla, kuin se itsestä tuntuu oikealta.

Päivitetty 20.5.2024