Riippuvuudet

Digipeliriippuvuus

Osalle pelaajista pelit aiheuttavat eritasoisia haittoja kuten päänsärkyä, niska- ja hartiavaivoja, univaikeuksia, arjen hallinnan heikentymistä ja pelimaailman ulkopuolisen elämän kaventumista. Suurin osa haitoista on lieviä ja ohimeneviä. Lievemmät haitat ovat useimmiten ratkaistavissa yksinkertaisesti, kuten peliajan vähentämisellä, säännöllisillä tauoilla, paremmalla ergonomialla, valaistuksella ja ulkoilun ja liikunnan lisäämisellä päiviin.

Pelaamista voidaan pitää ongelmallisena, jos se alkaa vaikuttaa kielteisesti ihmisen elämään; ihmissuhteisiin, koulunkäyntiin tai terveyteen. Ongelmallista pelaaminen on esimerkiksi silloin, kun pelaamisen ohella ei ole muita mielenkiinnon kohteita tai kun yhdessäolo toisten kanssa korvataan pelaamisella. Ongelmallinen pelaaminen voi heikentää myös tulevaisuuden mahdollisuuksia, esimerkiksi jos opiskelu on vaarassa keskeytyä liiallisen pelaamisen takia. Apua pelaamisen hallintaan on saatavilla ja sitä kannattaa hakea.

Myös ikäkehitykselle sopimattomista sisällöistä voi tulla haittoja, kuten pelkoja, uniongelmia tai vaikka pelistä opittu kiroilu. Pelien ikärajat on asetettu lasten ja nuorten suojelemiseksi heille haitallisiksi arvioiduilta sisällöiltä ja niitä tulee noudattaa. Kehitystasoon sopivien pelien valitseminen ja peliajan rajaaminen ehkäisevät ongelmien syntymistä.

Päivitetty 31.5.2024

Rahapeliriippuvuus

Rahapelaaminen on jännittävää ja hauskaa vapaa-ajan viihdettä. Suurimmalla osalla pelaaminen pysyy hyvin hallinnassa. Kenellä tahansa rahapelaaminen voi kuitenkin joskus riistäytyä hallinnasta – rahaa tai aikaa pelaamiseen tuleekin käytettyä enemmän, kuin oli tarkoitus.

Mitä enemmän pelaa, sitä todennäköisemmin pelaamisesta aiheutuu haittoja. Sillä on myös väliä, mitä pelejä ja kuinka usein pelaa. Korkean riskin rahapelejä ovat raha-automaatit, urheiluvedonlyönti, kasinopelit ja verkkorahapelit.

On hyvä pysähtyä välillä miettimään, mitkä keinot auttavat parhaiten pitämään pään kylmänä ja pelaamisen kohtuullisena. Pelihaittojen ehkäisy tapahtuu pitkälti arjen pienissä valinnoissa.

Tässä muutamia vinkkejä, jotka voivat auttaa pelaamisen hallinnassa:

• Mieti, miksi pelaat. Pelaa huvin vuoksi, älä rikastuaksesi.
• Opettele pelien toimintalogiikkaa.
• Päätä ennalta, paljonko käytät rahaa pelaamiseen ja pysy päätöksessä.
• Muistuta itseäsi siitä, että pelaaminen maksaa, häviäminen kuuluu rahapelaamiseen.
• Pidä taukoja, ne auttavat sinua toimimaan järkevästi.

Jos pelaaminen ei tunnu mukavalta, lopettaminen on vaihtoehto. Apua on saatavilla.

Jos pelaamisen yrittää salata tai valehtelee pelaamisesta läheisille, on syytä huolestua. Pelaaminen voi tulla myös hyvin kalliiksi. Jos pelaamisen vähentäminen tai lopettaminen toistuvasti epäonnistuu, apua on saatavilla.

Päivitetty 31.5.2024

Nettiriippuvuus

Netti voi olla hyödyksi monella tapaa: netistä löytyy nopeasti tietoa ja siellä voi tuoda omia ajatuksia julki. Kun netin käytöstä tulee pakonomaista ja hallitsematonta, se voi tarkoittaa riippuvuutta. Asiaan voi liittyä myös syyllisyyden tunteita: netissä vietetty aika on pois opiskelulta, kavereilta tai liikkumiselta. Jos kärsit esimerkiksi päänsärystä ja olet ärtynyt, pysähdy miettimään, voivatko nämä johtua siitä, että käytät liikaa aikaa netissä.

Erilaiset keskusteluryhmät, somekanavat ja pelit voivat viedä huomaamatta useita tunteja päivästä niin, että jopa syöminen jää väliin. Silloin on hyvä pysähtyä. Se, mikä aiheuttaa riippuvuutta, on netin sisältö, esimerkiksi nettipelit, pornosivut, videot ja somejulkaisujen seuraaminen. Nettiystävät saattavat korvata todelliset ystäväsi ja perheen, jolloin voi olla aika rajoittaa netissä viettämääsi aikaa.

Nettiriippuvuus voi vaikuttaa nopeasti yöuneen. Aivosi tarvitsevat riittävästi lepoa, jotta pysyt toimintakykyisenä ja opit uutta. Netinkäyttöä voit rajoittaa tietoisesti sulkemalla tai hiljentämällä laitteet nukkumaan mennessä. Nettiriippuvuudesta on mahdollista irrottautua. Se vaatii päättäväisyyttä ja rutiinien muuttamista. Aina se ei onnistu yksin, ja silloin kannattaa hakea apua.

Päivitetty 31.5.2024

Someriippuvuus

Jos somessa tekee päivityksiä jatkuvasti, selailee tauotta muiden päivityksiä eikä pysty lopettamaan, voi olla kyse riippuvuudesta. Sopivaa somen käyttämisen määrää voi olla vaikea hahmottaa ja somen käyttö voi muuttua ongelmaksi huomaamatta.

Omaa somekäyttäytymistä voi tarkkailla pitämällä sometauon. Silloin yleensä huomaa, missä tilanteissa ja kuinka usein somea yleensä käyttää.

Someriippuvuuteen liittyy pelko paitsi jäämisestä eli FOMO (fear of missing out) sekä negatiivisten tunteiden, kuten yksinäisyyden ja tylsyyden välttelystä. Jos somen käyttöä ei pysty rajoittamaan, kun pitäisi keskittyä esimerkiksi koulutehtäviin, on aika miettiä omaa somen käyttöä. Someriippuvuudesta voi aiheutua väsymystä, levottomuutta, keskittymiskyvyn puutetta ja ärtyisyyttä. Someriippuvuuden hoitoon on monia itsehoitokeinoja, kuten oman somekäyttäytymisen rajoittaminen tietoisesti. Voit kokeilla somen käytön rajoittamista esimerkiksi viemällä puhelimen eri huoneeseen siksi aikaa, kun haluat tehdä jotain keskittymistäsi vaativaa.

Päivitetty 31.5.2024

Shoppailuriippuvuus

Shoppailusta on voinut tulla ongelma, jos tuntuu, että ahdistuksesta huolimatta ostelee tavaroita tai asioita ehkä jopa varojensa yli. Shoppailuun liittyy tällöin paljon ristiriitaisia tunteita. Toisaalta voi kokea syyllisyyttä ja ahdistuneisuutta ja toisaalta ostosten tekeminen ja niiden suunnitteleminen tuo mielihyvää ja nostaa mielialaa. Mahtavalta tuntuneet ostokset menettävät kuitenkin merkityksensä melko pian ostamisen jälkeen, jolloin mieli kaipaa uutta nostetta. Tästä voi syntyä shoppailun kierre tai sellainen voi olla jo olemassa.

Omaa shoppailuaan vai seurata tiliotteelta tai pitämällä ostospäiväkirjaa. Silloin on helpompi hahmottaa, mitä on ostanut ja kuinka paljon rahaa on kuluttanut.

Mahdollinen shoppailuriippuvuus kannattaa ottaa puheeksi esimerkiksi läheisen kanssa. Myös terveysalan ammattilaisesta voi olla shoppailuriippuvuuden hoitamiseen suuri apu.  Jos shoppailuriippuvuus on vaikuttanut talouteesi, siitä kannattaa olla yhteydessä talousneuvojaan tai Takuusäätiöön.

Shoppailuriippuvuuden kuten muidenkin toiminnallisten riippuvuuksien taustalla voi olla muita haasteita elämässä. Apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä.

Päivitetty 31.5.2024

Läheisriippuvuus

Ihmiset ovat luonnollisesti riippuvaisia toisista ihmisistä, esimerkiksi pari- ja perhesuhteissa. Tasapainoisiin ihmissuhteisiin kuuluu sitoutuminen ja terve yhteenkuulumisen tunne, mutta myös tasa-arvoisuus. Läheisriippuvainen ihminen kokee itsensä arvottomaksi, huonommaksi tai heikommaksi kuin muut. Hän pelkää hylätyksi tulemista, joten hän ei uskalla tuoda omia ajatuksiaan esille tai sanoa toisille ei. Hän voi joutua hyväksikäytetyksi ihmissuhteiden lisäksi opiskeluissa ja työssä, sillä hän kokee usein velvollisuudekseen huolehtia muista ja ratkaista muiden ongelmat.

Omien tunteiden ja tarpeiden tiedostaminen on läheisriippuvaiselle ihmiselle vaikeaa, mistä voi seurata ahdistusta, stressiä, masennusta ja elämänhalun menettämistä. Koska tasavertaisen suhteen luominen toiseen ihmiseen on vaikeaa, voi myös läheisyyttä pelätessään eristäytyä muista.

Läheisriippuvuudesta voi toipua ja löytää itsen kuuntelemisen sekä arvostamisen taidot.  Siihen tarvitaan kärsivällisyyttä ja uskallusta kohdata oma itsensä rehellisesti. Alkuun voi pysähtyä miettimään, millaisia asioita läheisriippuvuus saa sinut tekemään tai jättämään tekemättä. Sen jälkeen voi pohtia, mitä pelkoja näiden toimintojen taustalla on ja mistä ne mahdollisesti johtuvat. Kun oman tilanteensa tiedostaa ja tunnustaa, voi alkaa tutustua uudelleen omaan itseen ja itselle merkityksellisiin asioihin. Hiljalleen käsitys omasta itsestä vahvistuu ja haitalliset tavat jäävät syrjään. Myös lempeys omaa itseä kohtaan vahvistuu.

Päivitetty 31.5.2024

Seksiriippuvuus

Seksuaalisuus on luonnollinen osa ihmisyyttä läpi elämän. Voidaankin sanoa, että seksuaalisuus on sitä, mitä olemme ja seksi sitä, mitä teemme. Seksi tuo elämään iloa, nautintoa ja läheisyyttä, joten suurin osa ihmisistä on siitä jollain tasolla positiivisesti riippuvaisia. Ihmisten seksuaaliset halut ja mahdollisuudet niiden toteuttamiseen vaihtelevat yksilöllisesti. Selkeitä rajoja seksiriippuvuudelle ei voida siis asettaa. Seksiriippuvuudesta voidaan puhua esimerkiksi silloin, kun seksiin liittyvä käyttäytyminen rajoittaa asioita arjessa ja joitain asioita jää tekemättä riippuvuuden  vuoksi.

Seksiriippuvuus voidaan määritellä miksi tahansa seksiin liittyväksi käyttäytymiseksi, jota ei pysty itse hallitsemaan. Käyttäytyminen aiheuttaa myös ongelmia, sekä ahdistavia tunteita ja tilanteita henkilölle itselleen. Seksiriippuvuus voi vaikuttaa tuhoisasti riippuvuudesta kärsivän henkilön elämään: itsetuntoon, ihmissuhteisiin, opiskeluun ja työhön, taloudelliseen tilanteeseen sekä terveyteen.

Seksiriippuvuuden hoidossa on tärkeää ensin tunnistaa ja tunnustaa oma riippuvuutensa. Apua omaan tilanteeseensa voi saada itsehoito-oppaista, vertaistukiryhmästä, seksuaalineuvojalta tai terveysalan ammattilaiselta.

Yksi seksiriippuvuuden muoto on pornoriippuvuus. Suomessa pornografia on kielletty alle 18-vuotiailta, koska sen sisältö on tarkoitettu vain aikuisille. Pornoa on kuitenkin helposti saatavilla netissä.

Pornon katselu aiheuttaa aivoissa vahvan mielihyvän tunteen, joka perustuu mielihyvähormoni dopamiinin toimintaan. Pornon katselu laukaisee myös seksuaaliseen nautintoon liittyvää tunnetta, varsinkin jos pornoa katsoessa masturboi. Voi tuntua, ettei mikään tuota niin hyvää oloa kuin pornon katselu ja siihen voi jäädä koukkuun.

Pornoriippuvuutta voi ennaltaehkäistä itse rajoittamalla pornon katselua ja tekemällä muita nautintoa tuottavia asioita. Jos pornon katselu hallitsee elämääsi, käy puhumassa asiasta terveysalan ammattilaisen tai seksuaalineuvojan luona.

Byströmin Ohjaamossa on tavattavissa seksuaalineuvojia ajanvarauksella ja luottamuksellisesti. Voit varata ajan soittamalla numeroon 050 599 2293. Voit myös jättää yhteydenottopyynnön verkkopalvelumme kautta, jolloin otamme sinuun yhteyttä. Byströmin Ohjaamo on avoinna arkisin maanantaista torstaihin kello 9–16 ja perjantaisin kello 9–15.

Päivitetty 21.5.2024