Mies ja tyttö istuvat sängyn reunalla ja halaavat.

Luottamuksen rakentaminen

Mistä nuoren luottamus vanhempaan rakentuu?

Luottamuksen rakentaminen vanhemman ja lapsen välille alkaa jo varhaisessa vuorovaikutuksessa. Jos aikuinen pystyy vastaamaan lapsen tarpeisiin ja tunteisiin, lapsi oppii jatkossakin turvautumaan aikuisen välittämiseen ja huolenpitoon. On tärkeää, että aikuinen pystyy ottamaan vastaan myös lapsen ja nuoren kielteiset tunteet.

Luottamus onkin rohkeutta olla tarpeen tullen riippuvainen toisesta. Nuori uskaltaa näyttää ja ilmaista kaikenlaisia tunteita ja voi luottaa siihen, että vanhempi rakastaa häntä silti. Taustalla on myös toive siitä, että toinen ei käytä luottamuksesta syntynyttä valta-asemaa väärin. Luottamus toiseen ihmiseen on perustana myös itseluottamuksen kehittymiselle.

  • Nuoren ja vanhemman välisessä suhteessa luottamus on uskoa vanhemman rakkauteen ja ymmärrykseen.
  • Luottamus on keskeistä identiteettityössä koko elämän ajan.
  • Luottamus rakentuu lapsen ja vanhemman välille varhaisessa vuorovaikutuksessa turvallisessa kiintymyssuhteessa.
  • Luottamus toimii nuorelle itsearvioinnin ja vuorovaikutuksen välineenä.
  • Lapsuusajan luottamus toiseen ihmiseen johtaa itseluottamuksen syntymiseen.
  • Kun nuori kasvaa ja kehittyy, myös vanhemmuus kasvaa ja muuttuu. Anna vastuuta, mutta huolehdi siitä, että vastuu ei ole liian suurta eikä aseta nuorta vaaraan.

Nuoren ja vanhemman luottamussuhde

Nuoren luottamus vanhempaa kohtaan ilmenee nuoren uskona ja tietona siitä, että vanhempi rakastaa ja pyrkii ymmärtämään häntä. Luottamussuhteessa korostuu aina sen kaksi ulottuvuutta: kyky luottaa toiseen ja kokemus siitä, että tulee itse luotetuksi. Nuorelle on tärkeää, että vanhempi luottaa hänen arviointikykyynsä. Nuoren olisikin tärkeää päästä kokeilemaan vapauksiaan ikätasonsa mukaisesti ja harjoitella samalla vastuunottoa. Vapauksia annettaessa nuoren on tärkeää tietää, mitä seuraa siitä, jos hän ei ole luottamuksen arvoinen.

Nuoren ja vanhemman välisessä luottamussuhteessa korostuu myös mahdollisuus ajatusten ja kokemusten jakamiseen. Vanhemman on tärkeää kuunnella nuoren ajatuksia, ja kannustaa nuorta erilaisten valintojen ja päätösten suhteen. Vanhempi voi sekä puheen että esimerkin avulla välittää nuorelle viestiä oikein toimimisen positiivisista seurauksista. Silloin kun nuori voi luottaa vanhempaan, vanhemman antama esimerkki myönteisestä asenteesta ja pystyvyydestä jää herkästi nuoren mieleen.

Luottamus koetuksella

Nuori voi luottaa vanhempaansa parhaiten silloin, kun perheen arki on pääosin ennustettavissa. Vanhemman johdonmukaisuus esimerkiksi rajojen, sääntöjen ja seurausten suhteen tuo nuorelle tärkeän kokemuksen siitä, että vanhempaan todella voi luottaa. Myös nuoren voi olla helpompi pysyä sovitussa, kun säännöt ja mahdolliset seuraamukset ovat kaikille yhteisesti tiedossa. Selkeistä säännöistäkin huolimatta nuoret herkästi testaavat vanhemman luottamusta. Testaamalla luottamusta nuori haluaa selvittää, hyväksyykö vanhempi hänet sellaisena kuin hän on myös silloin, kun käytös ei olekaan toivottua.

Mitä sitten, jos nuori mokaa?

Vanhemman on hyvä muistaa, että nuori vasta harjoittelee itsenäisen elämän alkeita. Harjoittelun taustalla vaikuttaa aina perheen ja vertaissuhteiden luomat odotukset ja paineet. Vastuunkantoa opetellessaan nuori oppii samalla arvioimaan mahdollisia riskejä ja tekojensa seurauksia. Erehdyksen ja onnistumisen kautta myös nuoren itseluottamus pääsee vahvistumaan.

Kun nuori tekee arviointivirheen tai muulla tavoin koettelee luottamusta perheessä, vanhempi saattaa luonnollisesti reagoida voimakkaalla pettymyksellä tai ärtymyksellä. Vanhemman ei tulisi kuitenkaan käyttää luottamuksen menettämistä uhkailun tai kiristyksen välineenä: ”Jos vielä kerran rikot sopimusta, en voi enää jatkossakaan luottaa sinuun!”. Sen sijaan voi sanoa: ”Kokeile uudestaan, näytä, että voin luottaa sanaasi.” Voit myös kysyä nuorelta, miten hän haluaa korjata tilanteen ja anna hänelle mahdollisuus näyttää se. Jos nuori kerta toisensa jälkeen rikkoo luottamuksen, voi kyseessä olla asia, johon nuori tarvitsee vanhempien tukea, eikä hän ole vielä riittävän kypsä selviytymään siitä yksin.

Miten käsitellä luottamusta nuoren kanssa?

  • Keskustelkaa luottamuksesta suoraan, kummankin osapuolen tunteita sanoittaen.
  • Kysy nuorelta, mitä luottamus hänen mielestään on ja missä menee luottamuksen rajat. Kerro myös omasta näkökulmastasi, miten ymmärrät luottamuksen ja mitä se sinulle merkitsee.
  • Kerro nuorelle, mikä tämän toiminnassa meni vikaan, ja miksi se tuntuu vanhemmasta niin pahalta.
  • Välitä nuorelle myös viestiä siitä, että asia on puhuttavissa, sovittavissa ja hyvitettävissä.
  • Nuori kaipaa muistutusta siitä, että maailma ei virheisiin kaadu, vaan niistä opitaan, ja sen jälkeen jatketaan entistä fiksumpina.
  • Erimielisyyksien rakentava selvittäminen on erityisen arvokasta luottamussuhteen ylläpitämisen kannalta.

Keinoja luottamuksen rakentamiseen:

  • Huomaa hyvä nuoressa. Kehu ja kannusta.
  • Odotukset: Arvioi ja sanoita selkeästi, mitä nuorelta toivot.
  • Ennustettavuus: Sovi yhdessä rajat, säännöt ja seuraukset.
  • Tue nuorta ennakoivasti. Ole läsnä päivittäin ja puhu vaikeistakin asioista etukäteen.
  • Kerro aikuisuudesta myönteisesti. Omaan elämään pystyy vaikuttamaan.
  • Sanoita tunteesi, ajatuksesi ja kokemuksesi, myös kielteiset.
  • Vedä yhtä köyttä nuoren elämän kaikkien aikuisten kanssa.

Itsearviointitehtävä vanhemmalle

  • Arvioi omaa toimintaasi asteikolla 1–5:

    1 = ei ole mielestäni tarpeen
    2 = homma toimii, ei tarvetta muutokselle
    3 = pitää pohtia tarkemmin, missä tarpeen toimia toisin
    4 = teemoista keskustellaan aika ajoin
    5 = teemme jatkuvaa yhteistyötä luottamussuhteemme eteen

    Arvioi näitä asioita toiminnassasi:

    1. Pysähdytkö päivittäin kertomaan katsein, sanoin ja kosketuksin, että nuori on sinulle rakas ja tärkeä?
    2. Oletteko sopineet, mistä asioista nuori saa päättää? Kasvaako vapaus suhteessa vastuuseen ja päinvastoin?
    3. Onko toimintani (yksin tai toisten huoltajien kanssa) nuoren näkökulmasta johdonmukaista eri päivinä ja eri tilanteissa?Tietääkö nuori, mitä odotat häneltä ja ovatko odotuksesi suhteessa nuoren ikään?
    4. Oletteko sopineet perheessä yhteiset säännöt ja niiden rikkomisen seuraukset, joista pidetään kiinni? Onko nuori osallistunut niiden suunnitteluun ja sopimiseen? Oletteko päivittäneet säännöt/rajat nuoren kasvaessa?
    5. Koetko, että toimit nuorellesi esimerkkinä siten, että hänelle muodostuu myönteinen kuva aikuisuudesta ja siitä, että aikuisena pystyt omalla toiminnallasi vaikuttamaan elämääsi?
    6. Jaatko ajatuksesi, tunteesi ja kokemuksesi nuoren kanssa kannustaen näin häntä tekemään samoin?
    7. Hyväksytkö ja ymmärrätkö nuoren tarvetta olla itsenäinen toimija, kun hän testaa, kyseenalaistaa tai toimii vastoin ohjeitasi, vakaumustasi tai näkemystäsi?

    Toivottavasti tehtävä toi esille erityisesti ne asiat, jotka toimivat ja sujuvat nuoren kanssa hyvin. Muista kiittää itseäsi onnistumisista nuoren kanssa. Se mihin huomiosi kiinnität, kasvaa ja vahvistuu.

Itsemyötätunto

Itsemyötätunto on tärkeää kaikille, ja vanhemmuuden haastavissa kohdissa se auttaa suhtautumaan itseen ja nuoreen armollisemmin. Vanhemman on luonnollista huolehtia ja olla välillä huolissaan, nuorelle taas on tärkeää saada kertoa oma mielipiteensä ja ottaa ensiaskelia itsenäistymisen tiellä. Jos asiat ovat solmussa, juttele kumppanille, ystävälle tai ammattilaiselle. Älä jää huoltesi kanssa yksin. Huolehdithan myös muutoin hyvinvoinnistasi ja puhelethan itsellesi kuten hyvälle ystävälle.

Voit kuunnella Havaintoja ihmisestä -podcastin jakson ”Opettele kohtelemaan itseäsi kuin hyvää ystävää” tästä linkistä.

 

Päivitetty 13.9.2024

Oliko tämä sivu hyödyllinen?

Valitse alaspudotusvalikosta sopivin vaihtoehto.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.