Nuori perhe

Onko meistä tulossa perhe? Tieto raskaudesta voi mullistaa koko elämän.

Raskaus voi olla todella odotettu asia ja joskus se voi yllättää täysin. Jos raskaus on täysi yllätys, silloin on hyvä miettiä, onko vanhemmuus ja perheen perustaminen ajankohtaista tässä elämäntilanteessa. Tilanteesta kannattaa keskustella kumppanin kanssa, sekä mahdollisesti omien vanhempienne ja ystävienne kanssa. Voitte varata ajan myös neuvolan puhelinpalvelusta keskusteluaikaa varten.

• Neuvolan puhelinpalvelu p. 08 558 44356.

Vanhemmuus on vastuuta

Vanhemmaksi tuleminen tuo mukanaan pitkäkestoisen vastuun tulevasta lapsesta. Jo odotusaikana tuleva äiti kantaa vastuuta myös syntyvän lapsen kehityksestä ja hyvinvoinnista. Myös lapsen toinen vanhempi voi ottaa vastuuta jo odotusaikana tukemalla raskaana olevaa vanhempaa, osallistumalla neuvolakäynneille ja valmistautumalla lapsen tuloon. Jos omissa terveystottumuksissa on parannettavaa, nyt on yksi hyvä syy lisää tehdä muutoksia elintapoihin. Raskausaikana vanhemmat ehtivät myös pohtia tulevan lapsen kasvatusta.

• Millainen vanhempi juuri sinä haluat olla?
• Millaisia arvoja haluatte tulevalle lapsellenne välittää?
• Miten vauvan hoitovastuut jaetaan?
• Mitä asioita haluatte siirtää omasta lapsuudestanne ja mitä asioita haluatte tehdä toisin?

Vanhemmuuteen liittyviä tietoja ja taitoja on hyvä harjoitella jo odotusaikana. Kodista kannattaa tehdä turvallinen ja mukava paikka myös tulevalle lapselle. Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen tapahtuu päivittäisessä arjessa, ja arjen sujuminen on olennainen osa vanhemmuutta.

Vanhemmuudessa tarvitaan niin tunne- ja vuorovaikutustaitoja kuin ongelmanratkaisu- ja stressinhallintataitojakin. Vanhempien rooli muuttuu lapsen kasvun ja kehityksen edetessä. Samalla vastaan tulee uudenlaisia tilanteita, joita varten tarvitsette uusia toimintamalleja. Lapsen perustarpeiden toteutumisesta tulee osata huolehtia lapsen eri ikäkausina.

Voit löytää juuri oman tapasi olla vanhempi

Somemaailma voi herättää monenlaisia odotuksia ja toiveita tulevaan vauva-arkeen ja vanhemmuuteen liittyen. Somemaailman pohjalta ei kannata kuitenkaan rakentaa mielikuvaa vanhemmuudesta, sillä se harvoin vastaa todellisuutta.

Vanhempana olemiseen kasvetaan omien lapsuuden kokemusten, muun elämänkokemuksen ja yhteiskunnan vaikutusten myötä. Omalle lapselle vanhempana olemiseen voi löytää juuri oman tapansa, sillä yhtä oikeaa tapaa ei ole.

Omasta hyvinvoinnista tulee myös huolehtia, sillä tuleva vauva tarvitsee vanhemmat, jotka voivat riittävän hyvin. Muuttuvassa elämäntilanteessa on tärkeää, että taustalla on tukiverkostoa, johon voi turvautua aina tarvittaessa. Monella tukiverkostoon kuuluvat omat vanhemmat, sisarukset, muut sukulaiset ja ystävät. Tukiverkostoa voivat olla myös esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, vertaistukiryhmät tai naapurit.

Vanhemmaksi tuleminen voi lujittaa parisuhdetta

Lapsen odottaminen yhdessä parhaimmillaan lujittaa parisuhdetta. Vanhemmuuteen liittyvistä ajatuksista ja tunteista on hyvä keskustella avoimesti, ja miettiä jo valmiiksi, mihin kaikkeen tuleva lapsi vaikuttaakaan. Myös mahdollisista ikävistä tunteista ja peloista kannattaa puhua, niiden kohtaaminen ja hälventäminen on helpompaa yhdessä. Näistä ajatuksista ja tunteista voi keskustella myös neuvolakäynneillä.

Varsinkin vauva-aikana lapsi vie lähes kaiken ajan, jolloin parisuhteen hoitamiselle olisi hyvä järjestää säännöllisesti aikaa. Pieni hengähdystauko piristää parisuhdetta, esimerkiksi syöminen ulkona, metsäretki, kävelyllä käynti tai yhteinen kuntosalitreeni auttaa jaksamaan arjessa. Oman tukiverkoston kanssa voi sopia etukäteen muutamia lapsenhoitovuoroja kalenteriin, jolloin pyritte tekemään jotain yhdessä.

Myös oma aika voi tuntua tarpeelliselta ja omille menoillekin olisi hyvä järjestää aikaa säännöllisesti. Esimerkiksi harrastusmenoista ja kavereiden tapaamisista kannattaa sopia yhdessä ja mahdollisimman tasapuolisesti.

Yksin vanhemmaksi

Lasta voi odottaa myös yksin. Silloin voi olla hyvä jo odotusvaiheessa tutustua muihin yksin lasta odottaviin ja yksinhuoltajiin. Esimerkiksi somessa toimii useita ryhmiä, joissa voi jakaa kokemuksia ja saada vertaistukea.

Oman lähipiirin kanssa on hyvä keskustella tilanteesta avoimesti. Tutkimusten mukaan yksi turvallinen vanhempi riittää takaamaan lapselle tasapainoisen ja hyvän kasvatuksen, mutta se ei tarkoita, että yksin täytyisi selvitä kaikesta. Apua saa ja kannattaa pyytää.

Päivitetty 28.5.2024