Mikä kaikki on kiusaamista?
Kiusaaminen on helpompi tunnistaa, jos se on haukkumista, uhkailua tai nolaamista. Kiusaamiseen voi liittyä myös henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Tämän vuoksi puhutaan joskus kiusaamisväkivallasta, jolla halutaan tehdä näkyväksi tekojen vakavuus eikä vähätellä niitä pelkkänä “kiusaamisena”. Kiusaaminen ei kuitenkaan aina näy selkeästi ulospäin. Kiusaaminen voi olla myös
- jatkuvaa vähättelyä, pilkkaamista tai nolaamista
- juorujen levittämistä
- ikäviä, loukkaavia tai uhkaavia viestejä tai kuvia
- porukasta, ryhmäkeskusteluista tai yhteisistä suunnitelmista ulkopuolelle jättämistä
- sitä, että joku jätetään toistuvasti huomiotta tai näkymättömäksi
- painostamista, kontrollointia tai manipulointia
- tarkoituksellista maineen vahingoittamista
Nuorena aikuisena kiusaamista voi kohdata opiskelupaikassa, työelämässä, harrastuksissa, kaveriporukassa tai verkossa. Verkossa kiusaaminen voi seurata mukana lähes kaikkialle, ja siellä jaettu sisältö voi levitä nopeasti suurelle joukolle ihmisiä. Tällöin tekijä voi myös syyllistyä kunnianloukkaukseen, joka on rangaistava rikos.
Ulkopuolelle jättämisestä käytetään myös sanaa ostrakismi. Sillä tarkoitetaan sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ulos jättämistä tai sivuuttamista, joka voi olla tahatonta tai tahallista. Se voi näkyä esimerkiksi niin, että sinua ei huomioida keskustelussa, kutsuta mukaan tai sinulle ei vastata. Kaikki yksittäinen ulkopuolelle jääminen ei tarkoita kiusaamista, mutta toistuvana sellaiset kokemukset voivat satuttaa syvästi ja heikentää tunnetta joukkoon kuulumisesta. Yhteenkuuluvuus on yksi ihmisen psykologisista perustarpeista ja eloonjäämisen ehto.
Entä kun kiusaaminen loppuu?
Kun kiusaaminen päättyy, voisi ajatella, että samalla myös paha olo helpottuu. Aina niin ei kuitenkaan tapahdu.
Saatat huomata vielä pitkän ajan päästä miettiväsi tarkasti muiden ilmeitä, eleitä tai viestien tarkoitusta. Uuteen porukkaan meneminen voi tuntua vaikealta. Jos joku ei vastaa viestiin, ensimmäinen ajatus voi olla, ettei hän halua olla kanssasi tekemisissä. Kehun vastaanottaminen voi tuntua oudolta tai saatat huomata puhuvasi itsellesi samoilla sanoilla, joita jouduit kuulemaan muiden suusta.
Kiusaamisen vaikutukset voivat ulottua kokonaisvaltaisesti mieleen, kehoon ja ihmissuhteisiin. Ne voivat näkyä esimerkiksi ahdistuneisuutena, alakuloisuutena, uniongelmina tai vaikeutena arvostaa itseä ja luottaa omiin kykyihin. Tutkimuksissa lapsuuden ja nuoruuden aikainen kiusaaminen on yhdistetty myöhempään ahdisuneisuuteen ja masennukseen. On kuitenkin tärkeää muistaa, että kiusaamiskokemukset ja niiden vaikutukset ovat aina yksilöllisiä. Kaikille ei synny samoja oireita eikä kiusaaminen tarkoita automaattisesti pysyvää traumaa.
Joskus kiusaamisen vaikutukset huomaa kunnolla vasta myöhemmin. Elämäntilanne voi olla jo aivan toisenlainen, mutta uusi opiskeluryhmä, ensimmäinen työpaikka, ystävyyssuhde tai seurustelun aloittaminen voivat herättää epämukavia tunteita ja ajatuksia.
Millaisia jälkiä kiusaamisesta voi jäädä?
Kiusaamisen jäljet voivat näkyä esimerkiksi niin, että
- uuden ihmisen lähestyminen tai uuteen ryhmään meneminen tuntuu vaikealta tai ahdistavalta
- pelkäät helposti joutuvasi torjutuksi tai jätetyksi ulkopuolelle
- tarkkailet herkästi toisten ilmeitä, äänensävyjä tai viestejä
- sinun on vaikea luottaa toisiin
- epäilet, pidetäänkö sinusta oikeasti
- arvostelet itseäsi ankarasti
- yrität mukautua muiden odotuksiin, jotta et tulisi torjutuksi
- vältät tilanteita, joissa voisit joutua huomion keskipisteeksi
- aiemmat kiusaamistilanteet palaavat toistuvasti mieleesi
- kiusaamiseen liittyvät kokemukset vaikuttavat opiskeluun, työhön tai ihmissuhteisiisi
Huomaathan, että edellä oleva lista ei ole tarkoitettu testiksi tai minkäänlaisen diagnoosin pohjaksi. Listalla on esimerkkejä siitä, millaisia mahdollisia jälkiä kiusaaminen voi ihmiseen jättää myös sen jo loputtua.
-
- Jos joku ei vastaa viestiini, mietin herkästi tehneeni jotain väärää.
- Ajattelen usein, etteivät muut oikeasti pidä minusta.
- Uuteen porukkaan meneminen jännittää minua kovasti.
- Minun on vaikea uskoa saamaani hyvää palautetta.
- Pelkään tekeväni muiden edessä jotai noloa tai väärää.
- Huomaan joskus puhuvani itselleni samoilla sanoilla, joita kiusaajat käyttävit minusta.
- Menneet kiusaamistilanteet palaavat edelleen mieleeni.
Jos tunnistit itsesi yhdestä tai useammasta kohdasta, voit pysähtyä hetkeksi sen äärelle. Voisiko jokin nykyhetken tunne tai tapa toimia liittyä siihen, mitä olet joutunut kokemaan aiemmin? Sinun ei tarvitse löytää vastausta, pelkkä pysähtyminen ja pohtiminen riittää.
Mutta siitähän on jo monta vuotta…
Pitäisihän minun olla jo päässyt tästä yli.
Ehkä se ei edes ollut niin vakavaa.
Muilla on ollut paljon pahempaa.
Esimerkiksi tällaiset ajatukset voivat saada vähättelemään omaa kokemusta. Ajan kuluminen ei kuitenkaan määritä sitä, milloin sinun kuuluisi olla kiusaamiskokemustesi kanssa ”sujut” tai ”valmis”. Toipuminen voi viedä aikaa ja siihen voi tarvita myös ulkopuolista apua. Toipuminen ei myöskään tarkoita sitä, että tapahtunut pitäisi unohtaa, antaa anteeksi tai yrittää väkisin löytää siitä jotain hyvää.
Jos menneet kokemukset vaikuttavat elämääsi nyt, on hyvä aika käydä niiden vaikutusta ja merkitystä läpi.
-
- Puhu kokemuksistasi turvalliselle ihmiselle
- Opettele huomaamaan, milloin kyse on menneestä ja milloin nykyhetkestä
- Tunnustele, kenen äänellä puhut itsellesi
- Turvalliset kokemukset uutta rakentamassa
-
Kiusaamisesta saa puhua ja kertoa, vaikka siitä olisi kulunut vuosia. Voit puhua ystävälle, läheiselle, sukulaiselle tai ammattilaiselle. Voit aloittaa kertomalla esimerkiksi, että sinua on aiemmin kiusattu ja huomaat sen vaikuttavan sinuun edelleen. Kaikkea ei tarvitse kertoa kerralla, eikä sinun tarvitse tietää etukäteen, mitä keskustelusta pitäisi seurata.
-
Jos sinut on aiemmin jätetty toistuvasti ulkopuolelle, saatat nykyään huomata torjutuksi tulemisen merkkejä ja uhkaa hyvin herkästi.
Jos kaveri ei vastaa viestiin, saatat ajatella, että hän ei enää halua olla kanssasi missään tekemisissä.
Jos työkaverit nauravat käytävällä, saattaa sinussa herätä ajatus, että ne nauravat varmasti sinulle.
Tällaisissa hetkissä voit kokeilla kysyä mielessäsi:
Mitä tiedän tästä tilanteesta juuri nyt?
Mitä havaitsen (kaveri ei vielä ole ehtinyt vastata viestiini, työkaverit nauravat käytävällä) ja millaisen tulkinnan mieleni ehti jo tehdä (kaveri ei enää pidä minusta, työkaverit nauravat minulle)?
Voiko tilanteelle olla myös jokin muu selitys?
Tarkoituksena ei ole vakuuttaa itselle, että kaikki ihmiset ovat turvallisia tai että et enää koskaan voisi tulla loukatuksi. Tarkoitus on vähitellen opetelle huomaamaan, että jokaisen tilanteen ei tarvitse olla samanlainen kuin aiempien kiusaamistilanteiden. -
Olen outo.
Olen liikaa.
Minussa on jotain vikaa.
Ei kukaan oikeasti halua minua mukaan.
Joskus sanat, joita olet saanut kuulla toisilta liian usein tai liian satuttavasti, voivat jäädä mieleen sisäistyksinä itsestä. Se ei tee niistä tosia, vaikkakin ne voivat tuntua todellisilta ja itseä kuvaavilta. Voit kokeilla pysähtyä tällaisia arvostelevia ajatuksia huomatessasi pohtimaan:
Onko tämä jotain, minkä todella tiedän itsestäni vai jotain, mitä minulle on joskus uskoteltu?
-
Toipuminen ei tapahdu vain käsittelemällä menneisyyttä. Nykyhetken ihmissuhteilla ja kokemuksilla on paljon merkitystä.
Jos olet kokenut pitkään jatkunutta kiusaamista, ulkopuolelle jättämistä tai muuta satuttavaa toisten ihmisten tekemänä, voi olla vaikeaa luottaa muiden hyvään tahtoon tai omaan kelpaamiseen. Voi olla myös vaikeaa asettua haavoittuvaksi tai tehdä aloitteita toisten suuntaan. Kuitenkin kaikki kokemukset kuulumisesta, osallisuudesta ja itselle tärkeään ryhmään liittymisestä rakentavat ja vahvistavat hyvinvointiasi. Jokainen myönteinen, itselle tärkeältä tuntuva kohtaaminen ja ihmissuhde vahvistavat pala palalta kokemusta siitä, että olen arvokas, tulen nähdyksi ja olen sopiva juuri tällaisena.
Jos kiusaaminen jatkuu edelleen
Kiusaaminen ei ole vain lasten ja koululaisten asia. Jos kohtaat epäasiallista kohtelua esimerkiksi työpaikalla, opinnoissasi tai työkokeilupaikassa, kirjaa mahdollisimman konkreettisesti ylös, mitä on tapahtunut, milloin ja keitä on ollut paikalla. Säilytä myös viestit ja muu kirjallinen materiaali. Työ- tai työkokeilupaikalla asia kannattaa ottaa puheeksi pikimmiten ohjaajan tai esihenkilön kanssa. Voit saada tarvittaessa tukea myös esimerkiksi työsuojelusta, luottamushenkilöltä tai työterveyshuollosta.
Jos kiusaaminen tapahtuu verkossa, sinun kannattaa säilyttää viestit ja kuvakaappaukset. Voit estää kiusaajan ja ilmoittaa asiattomasta sisällöstä myös verkkopalvelun tai sovelluksen ylläpidolle.
Kiusaaminen ei itsessään ole Suomen rikoslaissa oma rikosnimikkeensä, mutta kiusaamiseen liittyvät teot voivat täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Tällaisia voiva olla esimerkiksi pahoinpitely, laiton uhkaus, kunnianloukkaus tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen.
Mitä olisit tarvinnut silloin?
Jos haluat ja sinusta tuntuu sopivalta, voit pysähtyä hetkeksi seuraavan ajatuksen äärelle.
Jos voisit sanoa yhden asian sille itsellesi, joka joutui kokemaan kiusaamista, mitä sanoisit?
Jos haluat, voit kirjoittaa, piirtää, maalata, tanssia, sanoittaa kappaleen tai ilmaista muulla itsellesi sopivalla tavalla sen, mitä mieleesi tulee. Voit pitää tuotoksen itselläsi eikä sitä tarvitse näyttää muille.
Menneitä tapahtumia ja kokemuksia ei voi tehdä enää tapahtumattomiksi. Niiden merkitystä on kuitenkin mahdollista muuttaa. Kiusaamisen jättämien jälkien korjaamiseen ja niistä toipumiseen on saatavilla apua ja tukea. Itseä voi oppia ymmärtämään paremmin ja kiusaamiskokemusten rinnalle voi tulla uusia, korjaavia kokemuksia.
Se, mitä sinulle on tehty, on osa elämänhistoriaasi. Sen ei kuitenkaan tarvitse määrittää sitä, mitä sinä olet, mitä sinusta tulee ja mitä elämässäsi teet ja saat aikaan.
Tämän artikkelin ovat kirjoittaneet nuorten tieto- ja neuvontapalvelun ohjaajat.
